Erilainen kesä nähdään Pelicansin fysiikkavalmennuksessa mahdollisuutena - ”Pitkä omatoiminen harjoittelujakso on tuonut pelaajille nälkää ja tekemiseen perspektiiviä”

Pelicansin fysiikkavalmennuksesta vastaava Juha Nakari, millaisilla askelmerkeillä harjoituskausi on edennyt siitä lähtien, kun pelit maaliskuussa päättyivät?

- Fysiikkaharjoittelun suhteen on ollut melko erilainen kesä. Alussa oli normaali ylimenokausi, jonka jälkeen pelaajat ovat lähteneet tekemään perusominaisuuksia. Henkilökohtaisilla harjoitussuunnitelmilla on edetty. Yhteisharjoittelua ei ole pystytty maailmantilanteen takia toteuttamaan, ja tietysti seurankin tilanne on ollut hieman erilainen kuin muilla.

- Hallin ovet avattiin käytännössä 1. kesäkuuta, kun siihen saatiin valtiovallalta lupa. Meillä on ollut yhteistyösali Kuntokeskus K&M, missä jätkät ovat pystyneet harjoittelemaan koko ajan. Harjoittelu on toteutettu hyvin pienissä ryhmissä tai pareittain. Henkilökohtaiset harjoitusohjelmat ovat rullanneet koko kevään, ja henkilökohtaista ohjausta on annettu paljon. Niille, jotka ovat lomautettuna, on myös tarjottu mahdollisuus ohjaukseen, mutta heiltä sitä ei ole voinut millään tavalla velvoittaa.

Onko tilanne se, että koko joukkue kokoontuu ensimmäisen kerran elokuun alussa?

- Lähtökohtaisesti näin. On meillä toki ollut yhteisharjoituksia pienporukoissa, välillä on käyty repimässä Messilän mäessä ja ties missä. Osa porukasta on tavannut toisensa, vaikka isolla porukalla ei olekaan harjoiteltu.

- Into on kaikilla kova. Henkilökohtaisissa haastatteluissa on käynyt ilmi, että siellä on valtava into tulla ja näyttää osaamista. Näkisin, että pitkä omatoiminen harjoittelujakso on tuonut pelaajille nälkää ja tekemiseen perspektiiviä, minkä takia jääkiekkoa pelataan. Tätä hommaa on aika pirun mukava tehdä yhdessä. Yksin tekeminen lenkkipolulla, punttisalilla tai portaissa ei ole aina niin siistiä.

Kuinka aktiivisesti olet ollut yhteydessä pelaajiin?

- Meillä on se hyvä mahdollisuus, että nuoret pelaajat harjoittelevat A:n mukana. He ovat käytännössä lähiharjoittelussa tämän alkukesän. Vähintään kerran viikossa on ollut tavoite olla yhteydessä pelaajiin, osan kanssa on harjoiteltu useastikin viikossa ihan lähiharjoitteita.

- Osa pelaajista on kokeneita, toiset tarvitsevat taas enemmän apua, jonka pohjalta suunnitelmatkin on tehty. Joillekin pitää opettaa enemmän tekniikkaa ja osan kanssa keskustella enemmän harjoittelun rytmistä ja periodisaatiosta, ja miten sitä rytmitetään. Tämä on pelaajalle hieno mahdollisuus oppia fysiikkapuolen perusteita, ettei tarvitse mennä aina jonon jatkona. Me halutaan osallistaa pelaajaa, sillä jokainen ymmärtää, että se on pelaajan vastuu pitää itsestään huolta. Haluamme kasvattaa heistä omilla aivoillaan ajattelevia urheilijoita, eikä pelkästään jonossa peräkkäin menijöitä. Tämä kesä on antanut monelle enemmän yksilöllistä ohjausta kuin mitä ehkä aikaisemmin on pystytty tarjoamaan.

Tästä päästään hyvällä aasinsillalla siihen, että onko ollut havaittavissa yksilön olevan tänä päivänä koko ajan enemmän kiinnostunut omasta harjoittelustaan?

- Ehdottomasti. Onhan maailma, ihmiset ja jääkiekkoilijat muuttuneet hirvittävän paljon tässä 10 vuoden aikana, mitä minä olen tässä ollut. Osa pelaajista on ollut aina kiinnostuneita ja pedantteja, mutta nyt tämä on kokenut kollektiivisesti suurtakin muutosta. Homma on mennyt nimenomaan keskustelevampaan tyyliin ja pelaajat ovat valveutuneita siitä, millaisia harjoitustapoja voidaan ja halutaan käyttää.

- Yksilöllisyys ja valmentajan oikealla lailla haastaminen ovat arkea tänä päivänä. Autoritäärinen valmennus fysiikkapuolella on jäänyt pois. Puhutaan enemmän yksilölajin tyyppisestä valmennuksesta, jossa huomioidaan yksilön omat ajatukset, henkilökohtaiset rajoitteet ja hyvät jutut, joita lähdetään vahvistamaan ja kehityskohteita samalla ajatuksella parantamaan.

- Nyt on jääkiekkoon kasvanut niin sanotusti uusi urheilijoiden sukupolvi. Kun joskus sanottiin, että on jääkiekkoilijoita ja urheilijoita, niin sanoisin, että nyt on monipuolisia urheilijoita. Joskus 90-luvulla joku varmasti kyykkäsi enemmän, mutta nykypäivän jääkiekkoilijat ovat aika paljon monipuolisempia.

Kaikki uudet pelaajat ovat käyneet Lahdessa ”näytillä” ulkomaalaisvahvistuksia lukuun ottamatta. Miten olet ollut heihin yhteydessä?

- Niin tshekkipoikiin (Patrik Bartosak & Rudolf Cerveny) kuin Ruotsinkin (Julius Bergman) suuntaan - ja heidän valmentajiinsa siellä päässä - on oltu yhteydessä. Kaikkien tilanne on selvillä ja tiedetään, mitä heidän harjoitteluunsa kuuluu ja millaisia harjoitteita ja toiveita meillä on heidän suhteen. Luotamme, että ammattilaisuus tulee heidän puolella näkyviin siinä, että he tulevat aikanaan hyvässä kunnossa Lahteen. Heille on tehty selväksi, mihin ruutuun heidät on tänne hankittu ja millaisia fyysisiä vaatimuksia Liiga asettaa. On selvää, että valtaosa uusista pelaajista tulee pelaamaan isoa ruutua, joten silloin fyysinen vaade on suuri.

Millainen käsitys sinulla on tällä hetkellä siitä, millaisia urheilijoita uudet ulkomaanavut ovat?

- Kaikki perustuu vielä siihen, mitä olen nähnyt videolta tai mitä minulle on kerrottu. Aina tietyistä seuroista Ruotsista ja Tshekistä tiedetään, missä on hyvä harjoittelukulttuuri. En epäile, etteikö heillä olisi erittäinkin hyvä mahdollisuus fyysisesti pelata tätä sarjaa. Meillähän on tiettyjä testejä, jotka ovat universaaleja: jos esimerkiksi maksimaalista hapenottokykyä mittaavassa pyörätestissä tulos on yli 60 milliä, niin silloin se on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla.

- Koen ylipäätään, että meillä on hyvä ja urheilullinen joukkue. Meillä on iso luotto siihen, että meidän perustekeminen on ollut vuosia tosi hyvällä tasolla. Pelicansiin on vetovoimaa senkin takia, että halutaan ottaa seuraavaa steppiä fysiikkapuolella. Pelaajat suhtautuvat ammattimaisesti ja nöyrin mielin perustekemiseen höystettynä jokaisen yksilön omilla mausteilla. Analyyttisyys kasvaa iän myötä ja kokemus tuo varmuutta.

Miten eri pelaajien harjoitusohjelmat eroavat toisistaan? Mitkä ovat sellaisia alueita, jotka toistuvat jokaisen pelaajan kohdalla?

- Perusominaisuudet pitää olla hyvät ennen kuin kannattaa lähteä mitään hifistelemään. Yksilöllisen harjoittelun toinen puoli on se, että jos halutaan menestyksekkäästi urheilla, niin tunteja pitää olla aerobisella- ja voimapuolella paljon takana. Ne hommat pitää kaikkien tehdä.

- Raa'asti kolmas osa on yksilöityä ja perustekeminen pohjautuu aerobisiin -ja voimaominaisuuksiin. Suoritustavat voivat olla erilaisia. Jollain se on kyykkyä ja jollain prässiä tai enempi toiminnallista. Liikkeet eivät ole välttämättä samoja. Jokaisen ohjelmassa on liikkuvuutta, toiminnallisuutta, voimaa ja aerobista. Niiden ohi ei voi oikaista. Se on selvää, että nuoret pelaajat tarvitsevat tietysti enemmän lihasmassaa kuin kokeneemmat, jotka eivät sitä välttämättä halua tai tarvitse, koska voimaominaisuudet ovat hyvät. Onhan se hirvittävän eri asia, että onko pelaaja 18- vai 33-vuotias. Loukkaantumishistoria pitää myös huomioida.

Mikä on loukkaantumistilanne? Erityisesti kiinnostaa lähes koko viime kauden sivussa olleen Casimir Jürgensin tilanne.

- Vammatilanne on erinomainen. Ei ole tässä kohtaa uusia, ja vanhat ovat kuntoutuneet erinomaisesti. Sitten on pelaajia, jotka ovat pystyneet tekemään erittäinkin pitkiä fysiikkaharjoittelupätkiä kauden aikana. He ovat osoittaneet erinomaista kehitystä. Sen takia odotukset ovat korkealla heidän suhteen, koska he ovat päässeet fysiikassa aivan uudelle tasolle. Etenkin juuri Casse Jürgens, joka on täysillä mukana, kun elokuussa yhteiset treenit alkavat. Hänestä on muodostunut oikeinkin erinomainen urheilija viimeisen vuoden aikana.

Mikä on erityinen painopiste tämän kesän harjoittelussa?

- Painopiste, mitä halutaan todella voimakkaasti tuoda ja se on meidän strategiassa ykkösasiana, on luistelu ja sen tehostaminen käytännössä. Sitä puolta on hankittu vahvistamaan maailmantasolla kova ammattimies Tuomo Kärki. Luisteluun pyritään saamaan enemmän tehoa ja siirtovaikutusta. Edelleenkin vaikka pelaaja on miten valtavan hyvässä kunnossa, niin se ei aina näy sillä tavalla jäällä.

- Voimme katsoa hyvillä mielin tulevaan, sillä seurassa on tehty vuosikausia töitä sen eteen, että urheilullisuus sieltä löytyisi. Nyt se näkyy siinä, että meidän nuoriso tukee tullessaan Liigaan niitä samoja arvoja, joita tänne on aina haluttu tuoda. Siinä mielessä kulttuuri on kokenut hirvittävän suuren renesanssin.

- Haluan vielä kehua Juhamatti Yli-Junnilan (A-nuorten päävalmentaja) panosta. Hän on tehnyt aivan erinomaista työtä junioreissa. Vaatimustaso on jo siellä niin kova, että meidän tavoite on oikeastaan vain pystyä parantamaan pelaajan kärkiominaisuusia. Sekään ei ole sattumaa, että 16-vuotiaissa maajoukkueleirillä 44 pelaajan joukossa on Oulusta kahdeksan ja seuraavaksi eniten Lahdesta viisi pelaajaa. Luku kertoo meidän erittäin laadukkaasta juniorityöstä.

Teksti: Aleksi Salonen