Henkilökuvassa: Joonas Jalvanti | Pelicans

Tiistai 2.4. 18:30 VS.

Jalvanti koki Lahdesta lähtiessään kiekon ääripäät – nyt hänestä odotetaan Pelicans-puolustuksen uutta johtajaa: ”Olo on luottavainen, että pystyn olemaan roolini arvoinen”

Lahteen palannut Joonas Jalvanti viihtyi erinomaisesti Ruotsissa, mutta vielä enemmän hän on innoissaan kotiinpaluusta. Puolustaja on ensi kaudella monella tapaa uusien ja mielenkiintoisten tilanteiden edessä.

Päävalmentaja Tommi Niemelä (vas.) ja puolustaja Joonas Jalvanti palasivat kumpainenkin täksi kaudeksi Lahteen.

Isku Areenassa vallitsi kaksijakoiset tunnelmat keväisenä huhtikuun iltana vuonna 2012. Pelicans oli juuri hävinnyt JYPille taistelun himoitusta Suomen mestaruudesta, mutta Lahdessa voitiin samaan aikaan olla ylpeitä seurahistorian ensimmäisestä mitalista. Ratkaisevaksi jäänyt viides finaaliottelu oli sillä erää Joonas Jalvannille viimeinen peli Pelicans-nutussa.

Nyt, kahdeksan vuoden tauon jälkeen Jalvanti, 31, on jälleen Pelicansin mies.

- Hopeakauden muistot ovat palanneet mieliin varsinkin nyt kun on ajatellut paluuta Lahteen. Joukkuetta on tullut fiilisteltyä ja sitä, kuinka lähellä pokaalin nostoa oltiin. Itse en ole vielä päässyt toista kertaa finaaleissa pelaamaan, joten kyllä se saavutuksena aika korkealle nousee, tunnelmoi Jalvanti, joka oli voittamassa kultaa Pelicansin A-nuorten kanssa keväällä 2007.

Viimeiset kaudet Pelicansissa valmistivat hyvin Jalvantia kohti ammattilaisuraa muissa ympyröissä. Kaudella 2010-11 Pelicans päätti vuotensa liigakarsintoihin, ja jo seuraavalla kaudella Lahdessa pelattiin SM-finaaleja.

- Siinä pääsi kokemaan molemmat ääripäät. Ei meillä karsinnoissa hätää ollut, mutta olihan sekin mielenkiintoinen kokemus, että tipahtaminenkin oli lähellä. Molemmat olivat tärkeitä kokemuksia uran kannalta. Nyt ainakin tietää, mitä menestyminen ja myöskin karsinnoissa pelaaminen on.

Tukalan kuumia kokemuksia KHL:stä

Koko aiemman uransa Lahdessa kiekkoillut Jalvanti halusi kesällä 2012 lähteä etsimään uralleen uutta puhtia. Kehitys kun oli junnannut jo hetken paikallaan tutuissa maisemissa. Puolustaja näki ensin SM-liigaa toisesta seurasta katsottuna. Espoo Bluesista mies siirtyi Ruotsin pääsarjaan SHL:ään, Örebro HK:n joukkueeseen.

Kaksi kautta myöhemmin vuonna 2016 Jalvanti solmi pestin KHL-Jokereihin.

- Kyllä sitä osasi jo edeltä ajatella, kuinka rankkaa KHL-elämä tulisi olemaan. Paljon matkustamista ja pelejä joka toinen päivä. Mennään Venäjälle ja tullaan takaisin. Onhan se sarjanakin tosi kovatasoinen. Siinä mielessä ennakko-odotukset täyttyivät niin sarjan pelillisen laadun kuin fyysisen kuorman suhteen, puolustaja luonnehtii.

Jalvanti pelasi lopulta Jokereissa reilun kauden aikana 39 kamppailua, joissa syntyi kuusi syöttöpistettä. Jos KHL-visiitistä jotain jäi käteen, niin paljon tarinoita.

- Yhdellä pelireissulla eräässä kaupungissa oli pari viikkoa sitten ollut todella kylmät olot, joten kaupunki oli laittanut patteriverkot hotelleissa täysille. Pattereita ei pystynyt hotelleissa itse säätelemään, vaan kaupunki sääteli niitä. Kun päästiin paikalle, kaupungissa oli enää vain muutama pakkasaste, mutta hotellihuoneissa patterit pauhasivat yhä täysillä. Oli ihan törkeän kuuma! Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa ikkunat auki, että vähän ilma vaihtuisi, muistelee Jalvanti naureskellen.

Tyrväisen parina Luulajassa

Kiekkoreippaan kasvatti palasi takaisin Ruotsiin Jokereista kesken kauden 2017-18. Sopimus syntyi perinteikkään Luleå Hockeyn kanssa, missä lahtelainen kiekkoili viimeiset kolme vuotta. Elämä Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Luulajassa erosi Örebron-vuosista eniten pelireissuissa. Örebrossa matkat taitettiin bussilla, kun taas Luulajasta käsin lähes kaikki reissut tehtiin lentäen. Ainoa bussilla tehty matka oli paikallispeliin Skellefteåta vastaan. Viisi vuotta länsinaapurissa sujui siivillä.

- Pari vuotta Örebrossa jätti hyvän maun elämästä. Elämä Ruotsissa on samanlaista kuin Suomessa, joten siihen oli helppo sopeutua. KHL-homma ei omalta kohdalta auennut ihan niin kuin oli ajatellut, niin oli houkutteleva vaihtoehto palata Ruotsiin. Lisäksi sarja on kovatasoinen ja tasainen. Helppoja pelejä ei ole ketään vastustajaa vastaan.

SHL-pelejä Jalvanti ehti saada tililleen 240 pistein 4+30=34. Sarjan pelityyli oli puolustajan mieleen.

- Se viehätti, että siellä ei kauheasti peruutella. Vauhtia on koko ajan. Saa olla jatkuvasti varpaillaan, jos joku tulee antamaan painetta. Peli on siinä mielessä myös yleisöystävällistä, kun koko ajan mennään ja tehdään. On siinä tietysti järkikin mukana, ettei se ole jatkuvaa koohottamista, Jalvanti määrittelee.

Luleå voitti viime kaudella SHL:n runkosarjan peräti 14 pisteen erolla seuraavaan. Kaikki oli pedattu Jalvannin ja kumppaneiden menestysvuodelle, kunnes korona pilasi aikeet. Menestymättömyys Ruotsin maalla jäi kismittämään.

- Kyllä se jätti hampaankoloon varsinkin nyt Luulajassa, kun kaikki loppui kuin seinään. Pleijarimenestyminenkin olisi ollut lähtökohtaisesti meidän omissa käsissä. Meillä oli kova usko, että pystytään menestymään, jos vain saadaan pidettyä oma taso ja vähän vielä venymään. Syö edelleen, että kaikki loppui niin nopeasti.

Tapasipa Jalvanti Ruotsissa tuttujakin. Örebrossa hän sai hetkeksi seuraa Justin Hodgmanista, ja viime kaudella Juhani Tyrväisestä, joka pelasi Luleåssa erinomaisen kauden.

- Jullesta tuli mun huonekaverikin. Paljon tuli vietettyä aikaa hänen kanssaan. Aikaisemmin en häntä niin tuntenutkaan, muuta kuin Antin kautta jotenkin. Hyvin tultiin juttuun, kun ollaan aika samantyylisiä persoonia.

Pelicansin vanhin mies

Aika kotiinpaluulle oli otollinen niin Pelicansin kuin Jalvannin itsensäkin kannalta. Kokenut ja kiekollisesti suoritusvarma all round -pakki on Pelicansin takalinjoille juuri sitä, mitä lääkäri määrää. Kahden pojan isä on saamassa perheenlisäystäkin elokuussa.

- Täytyy sanoa, että nyt on hyvä fiilis. Kevään aikana ajatus kotiinpaluusta nostatti paljonkin hyviä fiiliksiä. Monta vuotta on oltu pois täältä, vaikka kesiä on täällä vietettykin. Tarjolla on joukkueessa isoa roolia, ja organisaatio on mennyt isoja steppejä eteenpäin siitä kun lähdin. Pöhinä on ollut hyvää, vaikka viime kausi olikin heikompi.

Viime kaudella Jalvanti ajautui Luleåssa melko pieneen rooliin. Lahdessa hänestä odotetaan puolustuksen selkeää johtohahmoa.

- Kyllähän se tietyllä tapaa pientä painetta luo. Pitää osoittaa joka ilta, että on paikkansa ansainnut. Sillä tavalla on luottavainen olo, että pystyn hoitamaan roolini ja olemaan sen arvoinen. Jos siinä onnistuu, niin joukkuekin menestyy paremmin siinä sivussa, Jalvanti kiteyttää.

Kahta ottelua vaille 400 kertaa Pelicansin liigapaidassa esiintynyt Jalvanti sanoo odottavansa mielenkiinnolla, eroaako Liiga nykypäivänä enää niin paljon SHL:stä. Pelin evoluutio on vienyt lätkää Suomessakin luisteluvoittoisempaan suuntaan, mikä sopii Lahden kasvatille.

Vuodet ovat selkeästi vierineet, sillä Lahdesta lähtiessään Jalvanti oli yksi Pelicansin nuorimmista. Nyt hän on joukkueen vanhin pelaaja. Kokenutkin peluri voi joskus olla uuden edessä.

- Haluan olla hyvä esimerkki muille. En ehkä ole kopissa niin suulas kaveri, vaan yritän johtaa enemmän teoilla. En ole aiemmin tässä asemassa ollut, että olisin vanhin pelaaja. Kun saadaan kausi käyntiin, niin kokemus karttuu myös siitä roolista. Siinäkin mielessä mielenkiintoinen kausi tulossa.

Teksti: Aleksi Salonen