Aleksi Salonen

Kun Pelicans-miehistö palasi sunnuntaiyönä 29. marraskuuta Lahteen kolmen päivän vieraskiertueelta, ei joukkueessa vielä silloin arvattu, mitä tuleva viikko toisi tullessaan. Alueelliset koronarajoitukset pakottivat Liigan laittamaan ottelunsa säppiin joulukuun alussa ja aloittamaan joulutauon yli kaksi viikkoa ennen suunniteltua.

Pelicans-leiristä Alex Lindroos kertoo, että pieni huili pitkän vierasretken jälkeen oli paikallaan. Hän on kuitenkin aistinut ympäriltään, että hiljalleen tekisi mieli päästä taas kilpailemaan sarjapisteistä. Tätä haastattelua tehdessä ei ollut vielä tiedossa, että Pelicans pelaakin ennen joulua 16. joulukuuta kotiottelun TPS:ää vastaan tyhjille katsomoille.

- Tässä tuli nyt treenicamp numero kaksi tai kolme. Ei voi kuin odottaa ja toivoa parasta, että ottelutapahtumia pystyttäisiin pian jatkamaan. Toivon tätä ihan jo fanienkin puolesta. Itsekin vaikka jonkun artistin fanina olisi mukava päästä livekeikalle ihan kuten jääkiekkofanien olisi kiva päästä katsomaan pelejä, Lindroos asettelee.

Tilanne ei ole ollut mieltä ylentävä varsinkaan pelaajille. Ylimääräisen harjoitusjakson voi kuitenkin käyttää hyödyksi.

- Jos treenaa joukkueena hyvin ja on oikeasti valmis, kun pelit jatkuvat, niin siinä on hyvä iskun paikka. Varsinkin kun on pelattu hyvin, niin ei kannata päästää löysälle, vaan iskeä saman tien ja jatkaa hyvää flow’ta, mikä meillä on ollut.

”Täällä halutaan oikeasti kehittää yksilöä”

Keväällä kahden vuoden sopimuksella JYPistä Lahteen muuttaneella Lindroosilla, 25, on historiaa Pelicansista jo kaudelta 2017–18. Tuolloin hän kävi paikkailemassa Pelicansin pakkivajetta 10 ottelun verran.

Jokerit-kasvatin Lindroosin kuusivuotinen taival JYPissä ei ottanut missään vaiheessa kunnolla tuulta alleen. Läpimurto liigakaukaloihin jäi osin loukkaantumistenkin vuoksi myöhemmälle mitä piti, mutta viimein viime kaudella Lindroos vakiinnutti paikkansa JYPin takalinjoilla ja pelasi 52 ottelua (1+3).

- Viime kausi oli ihan kohtalainen, mutta tarvitsin jotain uutta, kun olin ollut Jyväskylässä monta vuotta. Lahti oli tuttu paikka ennestään, ja oletin, että tämä on hyvä paikka kehittyä, Lindroos sanoo.

Pelicans-paidassa Lindoors on pelannut elämänsä syksyä. Pohjat luotiin kesän tavallista pidemmällä omatoimisella harjoittelujaksolla, joka sopi Lindroosin kaltaiselle kovalle harjoittelijalle hyvin.

- Olen pystynyt nostamaan tasoani Pelicansissa. Koko ajan mennään parempaan päin, mutta en ole vielä pelannut haluamallani tasolla. Kärsivällisesti kun tekee hommia, niin kyllä se sieltä vielä tulee.

Kauden toistaiseksi kaikissa 19 ottelussa pistein 1+2 esiintynyt Lindroos kehuu yhteistyötä Pelicansin koko valmennuksen – etenkin enemmän puolustajien kanssa työskentelevän Jussi Silanderin – kanssa.

- On katsottu paljon klippejä, mitä kannattaa parantaa. Mulla ei ole ennen ollut näin kovaa vaatimustasoa ihan pieniinkin asioihin, jotka nimenomaan muodostavat sen suuren kuvan.

- Sitä tulin täältä hakemaan, että löytäisin uuden stepin. Tällä hetkellä olen hyvällä matkalla kohti tavoitetta. Täällä halutaan oikeasti kehittää yksilöä ja käännetään kaikki kivet pienistäkin detaljeista, mitä pystyisi tehdä paremmin.

Pelicansissa Lindroosilla on kaikki edellytykset kasvaa takavuosilta turkoosipaidasta tutun Joonas Järvisen kaltaiseksi kovaa pelaavaksi oman pään luudaksi, jolla pysyy nykytrendin mukaisesti myös kiekko lavassa. Kokonsa (194 cm/101 kg) puolesta Lindroos on yksi Liiga-puolustajien suurimmista korstoista, mutta kamppailupelaamisessa on ollut tekemistä.

- Olen oppinut tällä kaudella käyttämään kokoani paremmin. Pystyn pelaamaan vieläkin kovempaa. Vielä etsitään eri tilanteiden rajoja, sillä tuomareilta tulee aika paljon palautetta, että nyt ollaan ihan limiiteillä. Välillä on tullutkin turhia jäähyjä. Se on myös kehittymistä löytää ne rajat, mitkä itselle toimivat, pakki järkeilee.

Sivistyksen parissa

Pelicans on harjoitellut parin viikon ajan kaksi kertaa päivässä. Hien vuodattamisen oheen valmennus on kehitellyt joukkueelle ilmapiiriä entisestään nostattavia kisailuja.

- Viime keskiviikkona oli ensin aamulla oheistreeni, ja sen jälkeen team buildingia. Neljä joukkuetta ja seitsemän äijää per joukkue. Pleikkarilla oli änäriturnausta, sitten oli minigolfia säbäpallolla, Kimbleä ja musavisaa, joka oli kaikista haastavin, kun koutsit toivat koppiin -70-, -80- ja 90-luvun musiikkia, Lindroos selittää.

- Itse olen musiikissa orientoitunut tähän nykyskeneen. Ylönen (Jesse) ja Nieminen (Otto) olivat koutsien visassa ytimessä. Niillä ei tullut 20 biisiin varmaan kuin kaksi hutia, ja biiseistä soitettiin vain introt. Pakko nostaa jätkille hattua. Ovat varmaan kuunnelleet musaa sillä välin, kun meikä on katsellut sarjoja, jatkoi hyväntuulinen Lindroos naureskellen.

Jääkiekon ohella Lindroos käy parhaillaan opintoja avoimessa Haaga-Heliassa. Pelien siirryttyä hetkellisesti syrjään on jäänyt aikaa muullekin.

- On painettu kahta treeniä päivään, niin pitkälti hallilla se on silti mennyt. Kun on päässyt kotiin, niin ruokaa naamariin ja sarjat tai podcastit tulille. Olen yrittänyt sivistääkin itseäni, että oppisi vähän jostain muustakin kuin jääkiekosta.

Joulun Lindroos aikoo viettää kotona Helsingissä perheen kanssa, kuten aina ennenkin.

- Ihan koko sukua ei voi tässä nähdä, kun on tiukka tilanne päällä. Omat valinnat vaikuttavat kuitenkin 30 muuhunkin jätkään tuolla hallilla. Asioita pitää miettiä fiksusti.

Suosikkiherkkusi joulupöydästä?

- Sieltä löytyvät kaikki perinteiset, mutta kinkku on kyllä ihan ylivoimainen, vaikka en hirveästi lihaa enää syö.