Uutinen

Pelicansin kesäharjoittelusta vastaava Pärmäkoski: Mietimme tarkkaan, mitä ominaisuuksia haluamme yksilöltä kehittää

Moro, Pärmä! Mikä on tällä hetkellä harjoitettavan porukan vahvuus? Onko loukkaantuneita?

- Porukan vahvuus on tällä hetkellä noin 20 pelaajaa. Miihkali Teppo ja Oliwer Kaski tulevat mukaan ensi viikolla. Ulkomaalaisista toistaiseksi vain Jakub Skarek on mukana. Muuten runko on kasassa, ja mukana on myös paljon innokkaita nuoria. Kaikki pystyvät harjoittelemaan, mutta Hannes Björnisellä, Mikko Kousalla ja uudella pelaajalla Niklas Salolla on operaatiot alla. He ovat Juha Nakarin tiukassa valvonnassa ja pääsevät treenaamaan hyvin muita asioita.

Entä millainen porukka teitä on ohjaamassa harjoituksia?

- Meitä on vanhaan tuttuun tyyliin minä ja Nakari, joka hoitaa erikoisharjoittelua erityisesti näille kolmelle kaverille. Ville Nieminen on myös aktiivisesti mukana toiminnassa ja pääsee näin tutustumaan samalla porukkaan. Arttu Lipsanen tekee töitä varsinkin maalivahtien kanssa, jotta pystymme hieman eriyttämään sitä puolta. Hieroja Sami Tianen on myös mukana tietyissä harjoituksissa, sillä hänellä on kamppailulajitaustaa. Tämähän on meillä optimitilanne, että meitä on parhaimmillaan viisi valmentajaa vetämässä harjoituksia.

Pelicans harjoittelee siis pienryhmissä tänäkin kesänä. Minkätyyppisiin ryhmiin porukka on jaettu?

- Tietyt harjoitukset tehdään totta kai yhdessä, mutta meillä on selkeästi yksi ryhmä, joka on yleisryhmä, jossa on paljon nuoria, joilla on kaikissa ominaisuuksissa tekemistä. Heillä on viikkotasolla pari kestävyys- ja voimaharjoitusta sekä pari hermostollista nopeusharjoitusta.

- Toisessa ryhmässä painotetaan selkeästi nopeutta. Näillä pelaajilla on useasti taustalla aika hyvät voimatasot, mutta niistä halutaan saada vielä enemmän irti. Ryhmässä on esimerkiksi Jesse Mankinen ja Aleksi Mustonen, jotka elävät vauhdilla. Uskomme, että näillä harjoituksilla pystymme entisestään tehostamaan heidän peliään.

- Kolmas on voimaryhmätyyppinen, jossa on mukana esimerkiksi Miska Siikonen, Antti Tyrväinen ja Taavi Vartiainen, joille haetaan vielä enemmän kamppailuvoimaa. He eivät ole niinkään ketteriä, vaan enemmän voiman ja kamppailuvalmiuden kautta saadaan liikkeeseen ja muuhun tehoa. Yhtenä ryhmänä vielä jonkin verran erotellaan veskareita.

Avaa hieman, miten kesäharjoittelun jaksotus menee.

- Pääsimme hyvissä ajoin huhtikuun 16. päivä treenaamaan. Ensimmäiset pari viikkoa olivat yhdessä koko porukan voimin sellaista lihaskestävyyttä ja aerobista pohjan luontia. Sen jälkeen on menty samalla teemalla kuin viime vuosina. Käymme jokaisen pelaajan yksityisesti läpi ja mietimme tasan tarkkaan, mitä ominaisuuksia me haluamme heiltä kehittää.

- Pelaajalla on yleensä 1-2 kehityskohdetta. Jos jollain on tavoite saada kestävyyttä, niin hän tekee 3-4 kestävyystreeniä viikossa. Jos joku tarvitsee voimaa, niin kaava on sama. Nopeus pitää vielä löytää siihen rinnalle, mutta heinäkuun omatoimisella tulee enemmän nopeusteemaa. Sitten taas kun mennään jäälle, niin jään ulkopuolinen harjoittelu tiputetaan aika vähäiseen.

Tehdäänkö tänä kesänä jotain eri lailla viime kesään verrattuna?

- Iso sapluuna on samanlainen. Pyrimme pitkäjänteisyyteen. Teemme samoja hommia, sillä muutaman vuoden sisällä on nähty, että kun tehdään systemaattisesti ja järkevästi asioita, niin ne toimivat. Kun jotain ominaisuutta kehitetään, niin sinne pitää löytää riittävästi ärsykkeitä. Isossa kuvassa pyritään kehittämään sitä koko vuoden harjoittelua.

- Ylävartalon tukilihaksisto on otettu enemmän työn alle. Viime kaudellakin oli jonkun verran pää- ja olkapäävammoja, joten näiden välttämiseksi on haettu nyt sellaista spesifiä, esimerkiksi niskajumppaa.

Kuinka paljon kesän aikana käydään jäällä?

- Tässä tulee samalla lisää asiaa edelliseen kysymykseen, eli isoin ero viime kesään on ollut se, että Ville on halunnut olla porukan kanssa kaksi kertaa viikossa jäällä. Ville haluaa jäällä viedä eteenpäin sitä omaa ajatusmaailmaa, että miten ensi kaudella pelataan. Viime vuonnahan painotettiin pelkästään ominaisuuksia, eikä oltu juurikaan jäällä. Tämä taas muokkaa kokonaiskuormaa, koska jääharjoittelu on hyvin anaerobinen harjoitukseltaan. Pääsääntöisesti jäätreenit ovat syöttämistä, laukomista ja luistelua. Ollaan painotettu, että joissain treenissä on pakkien käännöksiä, toisessa taas enemmän hyökkääjäpuolta. Luistelutekniikkaa ollaan myös pyritty saamaan pienempiin ryhmiin.

- Jääharjoitukset ovat olleet Pajulahdessa, missä on hyvät puitteet. Arttu on ollut myös Sol Areenalla aina yhden veskarin kanssa, jonka lisäksi mukana on ollut yksi pelaaja, esimerkiksi Keni Karalahti, jonka kanssa hinkataan pikku käännöksiä tai jotain pientä teknistä puutetta. Tai sitten nuori Toni Hannukkala, jonka peliin halutaan vielä uutta. On pyritty sen kautta katsomaan, kenelle ominaisharjoittelu on vielä tärkeämpää, niin jääaika on vähäisempää ja vastaavasti toistepäin.

Sanoit vuosi sitten, että tämä kaikkihan on pitkälti valmistamista siihen, että pelaaja pystyisi itsenäisesti harjoittelemaan. Onko mielestäsi yksilöiden tuntemus harjoittelusta ja omasta kehosta kehittynyt vuoden aikana?

- Jos ei olisi, niin olisin epäonnistunut työssäni. Pitää muistaa, että nyt harjoitusvahvuudessa on 40 prosenttia uusia. Meillä asiat menevät hyvin simppelisti ja pidämme luentoja, että miksi mikäkin harjoittelu auttaa missäkin hommassa. Meillä on ollut Pajulahden kanssa hyvä yhteistyö, ja sieltä suunnalta on tullut esimerkiksi ravintoluento. Niin se vaan menee, että jos et viiden viikon omatoimisella jaksolla tee mitään, niin on ihan sama, mitä olet tässä vaiheessa tehnyt, pystyt sen kyllä pilaamaan.

- Valmentaminen on vähän myös markkinointihommaa saada pelaaja ymmärtämään uransa päälle. Sen takia näitä hommia tehdään, että saataisiin pelaajien uria eteenpäin ja entistä parempia yksilöitä. Kun on parempia yksilöitä, niin se vie seuraa eteenpäin ja jossain vaiheessa parhaat lähtevät toivottavasti kovempiin liigoihin, josta seura saa sitten taas rahallista apua. Se on sitä jatkuvaa kehitystä.

Harjoitettava joukkuehan on nuori, mutta löytyykö siitä kuitenkin tietyllä tavalla kokemusta ja johtajuutta, kun moni on ollut tässä jo monta vuotta mukana?

- Tämä on hyvä paikka kokeneemmille pelaajille, kuten Kousalle ja Tyrväiselle, oikeasti nousta ylös. He ovat iällisesti tätä kokenutta porukkaa, ja Kousa on nähnyt HIFK:ssa, miten mestaruus voitetaan. Casimir Jürgens on ollut Mestiksessä kapteeni, ja vaikka hän on iältään nuori, niin viime vuosi ja maajoukkuehommat tuovat hänelle tietynlaisen rispektin. Casse on omalla tavallaan hiljainen kaveri, mutta kun astutaan jäälle, niin sieltä löytyy särmää ja karismaa.

- Isoa johtajuutta odotan Mankiselta. Hän tykkää olla hiljainen, mutta porukalla on iso kunnioitus hänen tekemistä kohtaan. Hän on yksi valmiimmista urheilijoista, joita tässä on mukana. Pitää mainita myös soturi Björninen. Jos tietäisi taustat, missä kunnossa hän pelasi kevään, niin... Luulen, että hänessä on särmä, josta saadaan Lahden seudulle iso johtaja jollain aikavälillä. Nico Manelius on myös hyvä tukijätkä ja huikea tyyppi, joka sopii joukkueeseen kuin joukkueeseen. Ja Vartiainenkin parhaimmillaan, kun hänet saadaan oikeaan moodiin, on sellainen, joka sytyttää joukkuetta.

Ryhmässä on mukana kaksi isoa lupausta, Severi Lahtinen ja Jesse Ylönen. Millä silmällä olet seurannut heidän tekemistään? Olisiko tässä mahdollisesti kaksi tulevan kauden isoa nimeä?

- Ehdottomasti näin toivotaan ja siihen myös uskotaan. Severistä näkee, että silmät palaa entistä kovemmin ja hän on valmiimpi. Hänellä on iso pelilllinen lahja. Tykkään, että hän on sellainen luonnonlapsi ja tykkää tehdä erilaisia asioita, joilla hän pärjää. Lahtinen on nyt nähnyt, miten hyvin hän pystyy pelaamaan Mestiksessä ja Liiga-pelitkin osoittivat sen. Vastaavasti taas eri mittareilla pystyttiin osoittamaan, että tietyissä asioissa hän on vielä jäljessä niitä pelaajia, jotka ovat jo breikanneet läpi. Uskon, että tulee pelaamaan täyden liigakauden. Toivottavasti saa potentiaalinsa irti, sillä pelillinen potentiaali on kova.

- Ylönen on nuori pelaaja ja vielä tietynlainen raakile, mutta täytyy kehua sitä, mistä junioriputkesta hän on tullut, ja siinä on ollut isälläkin osuutta. Hän on hyvin valmennettu urheilija. On tehty paljon asioita ja monipuolisesti. Motorinen taitavuus on pidetty yllä, ja pohja tekemiseen on hyvä. Valmentajan näkökulmasta sehän on täydellinen juttu, että pelaaja on hyvä liikkumaan, on hyvä hermosto, osaa pelata kiekolla ja on hyvät kestävyysominaisuudet. Ylösellä on kaikki ominaisuudet hyvällä tasolla. En epäile yhtään, ettei heitä molempia nähtäisi ensi kaudella vakiorooleissa Liigassa.

Millainen yhteistyö edustuksella on A-nuorten puolelle?

- Haluamme olla seura, jossa nuorten pelaajien on hyvä olla ja kehittyä. On pystyttävä tekemään noin kolmen vuoden suunnitelmia, miten nuoria viedään eteenpäin. Junioripuolella on tehty loistavaa työtä ja siellä on yhtenäinen henki, joka vie hommaa eteenpäin. Kaksi isoa asiaa, missä pystymme edelleen parantamaan, on ensinnäkin linjaukset, mitä haluamme yksilöissä näkyvän, kun pelaajat tulevat tähän vaiheeseen. Toinen on, että miten pystymme vieläkin parantamaan kärkijunioreidemme harjoittelua, jotka pelaavat A:ta, Mestistä tai Liigaa. Se on sitä kultaista aikaa, missä pystytään tekemään pirusti asioita.

Aleksi Salonen

Hanki kausarisi nyt ja hyödynnä huipputarjous! Näe koko kausi alle 4 euroa/ottelu. Seisomakortti hintaan 119€ 31.5 asti: https://www.pelicans.fi/fi-fi/kausikortti/51/

Hankkimalla kausikortin ennen toukokuun loppua osallistut lisäksi arvontaan, jossa tarjolla huippupalkintoja: Turkoosi Pelicans Jopo sekä kaksi kahden hengen Pelicans VIP-pakettia Cheekin loppuunmyydylle uran jäähyväiskeikalle, joka järjestetään Lahden Mäkimontussa elokuussa.

Myös vanhana kausikorttilaisena olet mukana arvonnassa mikäli maksat korttisi 31.5. mennessä.